Records available

CD canto:). Hortus Musicus

DVD In the Mystical Land of Kaydara. Peeter Vähi

DVD Coppélia. A ballet by Léo Delibes

CD-series Great Maestros. Beethoven, Brahms. Kalle Randalu, Estonian National Symphony Orchestra, Neeme Järvi

CD Quarter of a Century with Friends. Arsis, Rémi Boucher, Oliver Kuusik, Rauno Elp

Super Audio CD Maria Magdalena. Sevara Nazarkhan, Riga Dom Cathedral Boys Choir, State Choir Latvija, Latvian National Symphony Orchestra

CD Jerusalem. Hortus Musicus

LP Contra aut pro? Toomas Velmet, Neeme Järvi, Estonian National Symphony Orchestra, Arvo Pärt

CD The Soul of Fire. Age Juurikas



2013 − Annual prize by the Cultural Endowment of Estonia


Anna-Liisa Bezrodny
● born in Moscow, 1981
● a decendant of generations of musicians: father Igor Bezrodny − a renowned Russian violinist and conductor, professor of Moscow Conservatory and Sibelius Academy; mother Mari Tampere-Bezrodny − professor of Estonian Academy of Music and Theatre and the Sibelius Academy; grandfather Semjon Bezrodny − an acclaimed violinist; grandmother Aime Tampere − organist and teacher; paternal grandmother Tatiana Pogozheva – violinist; great grandmother Jenny Siimon − one of the best-known singers and teachers in Estonia
● started violin studies under the parents’ supervision at the age of 2, and at 9, began studies at the Sibelius Academy
● Master’s Degree: Sibelius Academy, London Guildhall School of Music and Drama
● solo concerts as well as orchestra soloist on prestigious stages in Russia, the UK, Estonia, Finland, the Netherlands, Germany, Spain, South-America and the USA, such as Royal Festival Hall, Barbican Hall, Wigmore Hall, Berlin Konzerthaus, Cologne Philharmonie, Great Hall of Moscow Conservatory, St Petersburg Philharmonia
● stage partners Philharmonia Orchestra (London), City of Birmingham Symphony Orchestra, Leipzig Gewandhaus Bach Orchestra, Moscow State Radio and TV Symphony Orchestra, Helsinki Philharmonic Orchestra, Estonian National Symphony Orchestra, conductors Leif Segerstam, Sian Edwards, Paavo Järvi, Nikolai Alexeev, Olari Elts, Eri Klas, Mikhail Leontyev...
● Rotary Club Special Prize 1999, III Prize at Heifetz International Competition, London Symphony Orchestra PROMIS Award, II Prize at the Brahms competition and the Finnish Pro Musica Foundation Prize 2005, Guildhall Gold Medal for performing Shostakovich’ 1st Violin Concerto 2006, annual prize 2013 by the Cultural Endowment of Estonia
● since 2007, has been teaching violin (Guildhall School of Music and Drama, Estonian Academy of Music and Theatre)


Download photos: Anna_Liisa (photo by Kaupo Kikkas, colour, jpg, RGB, 5.3 MB), Anna-Liisa in 2012 (photo by Kaupo Kikkas, colour, jpg, RGB, 6.3 MB), Anna-Liisa & Igor Bezrodny (private archive, quadtone, pdf, 8.4 MB)




DVD Ad patrem meum. Anna-Liisa Bezrodny, Glasperlenspiel Sinfonietta, conductor Mikhail Leontyev. Bach, Haydn, Mozart
2013, ERP 6013
player Mozart. Violin Concerto No 3 in G major Straßburg, Mov III Rondeau, fragm, 3 min 35 sec, mp3, 224 Kbps
Watch player a fragment (11 min 1 sec) of live video recording on YouTube − Mov I Allegro, Violin Concerto No 3 in G major by Mozart
Watch player on YouTube Sarabande from Partita No 2 by Bach

ConSpirito107CD Con spirito
Anna-Liisa Bezrodny & Ivari Ilja (piano)
Elgar, Prokofiev, Sibelius, Rimski-Korsakov / Zimbalist
2009, Alba ABCD 291
player Nikolai Rimski-Korsakov / Efrem Zimbalist. Fantasy The Golden Cockerel, fragm, 2 min 3 sec, mp3, 320 Kbps

VanemuiseSumfooniaorkester1CD Vanemuise Sümfooniaorkester
Anna-Liisa Bezrodny, Vanemuine Symphony Orchestra, conductor Mihkel Kütson
Eino Tamberg - Violin Concerto



Press resonance

The very best was kept for last. It’s only two days since I enjoyed a performance of the Sibelius Concerto given by Nicolaj Znaider in the Barbican, and now here’s Anna-Liisa Bezrodny giving us the same work with the same intensity and breadth of vision. Bezrodny is every inch the musician – she uses a wide range of expression, an even wider range of dynamic (her pianissimos were breath taking) and a subtle use of rubato. Her first entry was gossamer thin in tone, distant and ethereal, and it was obvious that she knew exactly where she was going. There were pyrotechnics a-plenty in the first movement, with much full bodied, very fruity, work on her g-string and a glowing display of lyrical concentration.The slow movement allowed her to show us her singing qualities − tender and warm playing here. The finale was a joy, full of humour and, most importantly she made the virtuoso writing work on behalf of the music, not as a platform to prove that she could do it. (Bob Briggs, Music-web International, 03.07.08, whole article)

Bezrodny shows her pedigree and good judgement there. Her Elgar Violin Sonata is one of the best, and would be better if the glissandos in II were more impish. I can’t fault her reading of the Prokofieff Second Violin Sonata either, except that the competition is so fierce there are quite a few other recordings that are at least as good. I'm glad that she plays two of the too rarely heard Sibelius Humoresques. Her readings are excellent, and I wish that she would one day record them all with theo rchestral accompaniment.Her performance of Efrem Zimalist’s Fantasy on Rimsky Korsakoff’s Golden Cockerel shows just how good she really is when compared with Haik Kazazyan’s. Even though Bezrodny’s performance is a minute longer than Kazazyan’s, it feels shorter. She isn’t merely a fine violinist; she is a fine musician who plays the violin. She knows just how to make phrases flow by making astute tempo fluctuations and by knitting certain notes together and leaving a bit of space between others. She also shows good judgement in her choice of Ivari Ilja as her partner. /.../ Bezrodny has a sure technique, good intonation, and a velvety tone. (Joseph A Magil, American Record Guide, 12 / 2010, USA)

... many young musicians have performed with orchestras in St Albans over years, few have made the impact that Anna-Liisa Bezrodny produced on Saturday. Her passionate and powerful performance of the Sibelius Violin Concerto /.../ was fit for any of the world's top concert halls. /.../ Throughout the three movements she played with huge emotion and passion and produced tremendous tonal qualities which made the first movement cadenza a completely new and moving experience. (John Manning, Herts Advertiser, 19.03.09)

The centrepiece of the concert was The Scottish Fantasy by Max Bruch. This is a concerto in all but name and was given a stunning performance by a young Russian violinist, Anna-Liisa Bezrodny. She poured out a stream of golden tones throughout. The work uses real Scots melodies which she played with warmth and affection in the lyrical ones, and a real Scottish snap where required. (Harrow Observer, 05.11.09, UK, whole article)

Anna-Liisa Bezrodny /.../ won this year’s Gold Medal. Hers was a ‘traditional’ account of this well-trodden music. The occasional tonal roughness and intonation-lapse aside, Bezrodny gave an unaffected and confident account and concluded with a finale that was steady in tempo and agreeably frolicsome. The central Adagio initially flowed, led by an expressive oboe solo from Tim Oldershaw, but when Bezrodny entered the tempo dipped; she is a big-hearted player. The novelty of the performance was the first-movement cadenza, an unfamiliar one... The author proves to be Abram Yampolsky... Yampolsky’s cadenza, beginning and ending like the ‘standard’ one by Joachim, is an extensive creation that goes off at fascinating tangents − and it was good to have an opportunity to hear it, and brought off so well. (Colin Anderson, The Classical Source, 25.11.06, UK, whole article)

Anna-Liisa astounded with high professional determination, deep musicality, rich carrying sound and her artistic superiority, all of which made the performance unforgettable... (Sirp, 07.04.00, Estonia)

Anna-Liisa plays with an enchanting tone and her musicality is intelligent and sparkling... (Õhtuleht, 31.04.00, Estonia)

A world career awaits this violinist... (Mark Hildebrandt, Dortmund News, 11.05.01, Germany)

Anna-Liisa Bezrodny is outstanding – technically brilliant and interpretatively virile. She is no mere performer; she is a real and true musician. (Kenneth Carter, The Classical Source, 25.06.08, UK, whole article)

Anna-Liisa Bezrodny, the soloist in Haydn Violin Concerto Hob. VII a:1, was completely in her element especially in the cadenza of the first movement and in the fragile second movement. (Kölnische Rundschau, 21.11.09, Germany)

Anna-Liisa Bezrodny played with elegant sound but with courageous, fiery energetic and withan intensive singing legato in the slow movement of Haydn’s C-Major Violin Concerto. (Kölner Stadt Zeitung, 21.11.09, Germany)

... Anna-liisa Bezrodny on hyvä näyte esimerkin voimasta. Hänestäon kehkeytynyt hieno muusikko, joka on kotonaan perinteisessä romanttisessa ja sen jatkeenaolevassa viulukirjallisuudessa. Edward Elgarin vähän soitettu sonaatti puhkeaa kukkaan viulistin lempeän laulavassa otteessa. Sergei Prokofievin rakastetussa huilu-viulusonaatissa luonnehdinnan rohkeus ja osuvuus hellivätkuulijaa. Jean Sibeliusken kaksi, niin ikään uusklassista humoreskia sopivat kuin naula kantaanvenäläissäveltäjän perään. Maukkaasti koostetun levyn päättää hullaannuttavasti Efrem Zimbalistinfantasia Rimsky-Korsakovin Kultainen Kukko-oopperasta. Kun virolainen Ivari Ilja on valpaspianisti, tuloksena on viime vuosien nautittavimpiin kuuluva suomalainen viululevy. (Veijo Murtomäki, Helsingin Sanomat, 31.03.10, Finland)

Anna-Liisa Bezrodnyn aistillinen ja aistivoimainen tulkinta saa sanattomaksi. /.../ Yleensa konsertosta muotoillaan virtuoosinen voimanosoitus, mutta Bezrodny ei arkaile sävyttää sanomaansa pianissimoillakaan. /.../ Ensimmäisen osan haastavista taitteista jokainen on kuin yksi hengitys. Adagio di moltossa Bezrodny liennyttää aiempia tunnepiikkeja hellin melodioin, ... finaalissa kissa näyttää taas kyntensä. (Annmari Salmela, Helsingin Sanomat, 17.11.07, Finland)

Illan solisti on ehtinyt konsertoida ja kilpailla paljon hyvällä menestyksellä. Hänen viulunsa soi itsevarmalla jasäkenöivällä äänellä, joka ei jätä ketään kylmäksi. Esiintymistavaltaan solisti ei ole tavanomaisimpia, vaan hän tuntuu heittäytyvän musiikin vuohon koko olemuksellaan. Mendelssohnin Viulukonsertto (e-molli op. 64) on teknisesti pirullisen vaikea, ja sen myötä tarjoutuu solistille mahdollisuus upota monta kertaa kautta koko kolmiosaisen teoksen. Teos on intensiivinen jaläpeensä musikaalinen, kuten Mendelssohnin musiikki yleensäkin, mikä salli erinomaisen hyvin onnistuneen orkesterisäestyksen kiusoitella solistin viulun laulamaan enkelten tapaan samalla kun hän soitti viulua kuin paholainen, säkenöiten ja leiskuen, liikehtien vahvasti voimakkaiden musiikkillisten käänteiden myötä. Kerrassaan vakuuttava tulkinta. (Antti Juvonen, Karjalainen, 06.02.10, Finland)

Bezrodnyn soitossa nousee esiin venäläisen koulukunnan vahvuudet. Hänen tekniikkansa hengittää vaivattomana, ja määrätietoisella läsnäolollaan hän piirtää koordinaatit selkeinä. Tulkinta uppoutuu musiikin syvärakenteisiin saaden aikaan arkkitehtonisen kokonaisuuden. Dmitri Shostakovichin viulukonsertto nro 1 a-molli aukeaa hitaalla Notturnolla, jossa solistin viulu soi huolitellun maltillisena. Orkesterin tiukka tekstuuri syttyi tanssivaan hurmokseen demonisessa scherzossa. Painokkaassa kadenssissa Bezrodnyn soinnin hallinta ja tekninen tarkkuus nousivat esiin purkautuen finaalin loistoon. Bogányn tarmokas ote, orkesterin vitaalisuus ja solistin kitkaton taidokkuus kohottivat finaalin innostavaan hohteeseen... (Reijo Paavola, Kymen Sanomat, 19.02.10, Finland, whole article)

... hooaeg sai vägeva avalöögi. Kontserdil esinenud viiuldaja Anna-Liisa Bezrodnyt ja pianisti Marko Martinit võib liialdamata pidada eesti tippmuusikuteks... Nagu selgus /.../, on kahe muusiku koostöö iga vaid paar kuud, mida kuuldud kontserdi põhjal ei saaks üldsegi järeldada. Nende partnerluses ei olnud jälgegi koosmängulistest traagelniitidest, samuti olid ideaalilähedased ansambli kõlavahekorrad. Kordagi ei olnud probleemiks seegi, et saal on tegelikult suur: muusikud olid võimelised mängima äärmiselt intensiivselt, aga julgesid mängida imevaikset, kuid siiski kandvat piano’t. Kõige nauditavam oligi koosmänguliselt jälgida just Francki sonaati: muusikud justkui mängisid teineteisega, inspireerisid vastastikku, võtsid riske, kuigi peategelaseks oli ja jäi muusika, mis kandus kuulajateni. /.../ Kokkuvõttes on raske välja tuua enim maksvusele pääsenud teost, pigem moodustus väga hea tervik − kõike oli ühtviisi huvitav ja nauditav kuulata. (Ardo Västrik, Sirp, 04.10.13, Estonia, whole article)

Olen lugu pidanud Anna-Liisa Bezrodny klaarist ja jõulisest interpretatsioonist, mis pikitud silmapaistva artistlikkusega. Ometi üllatas Beethoveni Kontserdi võimas kujundus (hoolimata vaid pooleteistpäevasest ettevalmistusajast!), mis sai kuulaja tingimusteta oma võimusesse. I osa alguses võis veel solistis märgata teatud rahutust, mis väljendus pisut liialdatud žestides, kuid täielik üleolek sellest mammutraskest teosest ja uskumatult lai kõlaline skaala (piano’d!) veensid veel kord, et tema näol on tegu maailmaklassi viiuldajaga. Lummavalt mõjus rahu kõrvalteemas pärast kadentsi ning II osa suursugusus. A.-L. Bezrodny kuulub nende muusikute hulka, keda orkester ei saa katta, sest ta oskab panna oma pilli ruumiga resoneerima nii, et heli kostab kõigest läbi. (Lembi Mets, Sirp, 05.05.11, Estonia, whole article)

Õhtu täht oli Anna-Liisa Bezrodny Mozarti Viiulikontserdis nr 3 uhkelt ja säravalt helilooja poolt teosesse kätketud karaktereid ja meloodiaid välja joonistades. (Virge Joamets, Muusika, 8/9, 2012, Estonia)

... Mozarti armastatud viiulikontsert nr 3 G-duur, KV 216, solistiks rahvusvaheliselt tuntud eesti-vene viiuldaja Anna-Liisa Bezrodny. Mina igatahes nautisin solisti peaaegu veatut mängu, head stiilitunnetust ja ilusat tooni väga. (Mart Jaanson, Sirp, 09.08.12, Estonia, whole article)

See also Anna-Liisa Bezrodny at Glasperlenspiel Music Festival 2012 and 2013